Artikkeli on julkaistu alunperin Talous ja terveyslehden numerossa 2/2025. Näin pääset selaamaan lehden nettiversiota.

Vähemmän järjestelmiä, enemmän aikaa hoivaan

Oima-palvelu auttaa hyvinvointialueita säästämään rahaa, vähentämään manuaalista työtä ja vapauttaa aikaa olennaiseen – ihmisten kohtaamiseen. Erityisesti hyvinvointialueiden perustamisvaiheessa Oiman nopea ja joustava käyttöönotto oli ratkaisevan tärkeää. Hyvinvointialueen tarvitsee vain toimittaa tarvittava aineisto ja nimetä yhteyshenkilöt, jonka jälkeen Oima huolehtii lopusta.

Vuoden 2023 siirtymä kunnista hyvinvointialueisiin toi Oimalle runsaasti uusia palvelun käyttöönottoja, joista selvittiin kunnialla. Oima-palvelun saa käyttöön hyvinvointialueella nopeimmillaan kahdessa kuukaudessa. “Käyttöönotto ei vaadi ulkopuolisia konsultteja, koska Oima tarjoaa projektipäällikön varmistamaan sujuvuuden”, kertoo toimitusjohtaja Miika Halonen.

Kenelle palvelu on tarkoitettu?
Oima-palvelu on laajasti käytössä hyvinvointialueilla henkilökohtaisen avun työnantajamallin sekä omais- ja perhehoidon palveluissa. Kartoitamme parhaillaan, miten palvelu taipuu myös yksityisten palveluntuottajien tarpeisiin.
– Meillä on Oima-palvelussa valmiita kokonaisuuksia myös yritysten tarpeisiin kotiin tarjottavan hoivan osalta. Nämä innovaatiot palvelevat tulevaisuudessa myös hyvinvointialueita uusien palvelumallien myötä. “Visiomme on, että useiden eri järjestelmien sijaan kaikki hoituisi yhdessä ja samassa palvelussa”, Halonen toteaa. 

Hyvinvointialueen taloustilanteen kiristyessä, ovat hyvät neuvot kalliit. Yksi tapa hakea säästöjä, on ohjata ja rohkaista asiakkaita käyttämään digitaalisia ratkaisuja itsenäisesti.
– Sekin on realismia, että osalla ei tule olemaan valmiuksia käyttää sähköisiä palveluita, mutta esimerkiksi henkilökohtaisen avun palvelussa apuna ovat toimineet hyvin räätälöidyt koulutuskokonaisuudet, joiden yhteydessä on saatu suuria määriä asiakkaita ohjattua Oiman itsenäiseen käyttöön, toteaa Oiman viestinnästä vastaava Viivi Lakkapää.
Kun työnantajat ja hoitajat siirtyvät käyttämään Oimaa itsenäisesti, säästetään sekä postituskuluissa että ajassa, kun paperipostista voidaan kokonaisuudessaan luopua. 

Työajan säästöä ja sujuvuutta

Oima-palvelu säästää työaikaa, koska palvelussa palkan- ja palkkioiden maksuun liittyvät prosessit on automatisoitu.
– Palvelun käyttäjillä ei tarvitse olla palkanlaskennan kokemusta, vaan kaikki tieto tulee palvelun tausta-asetuksista, sanoo Halonen.
Automaation myötä manuaalisten virheiden riski pienenee, mikä säästää aikaa ja resursseja, joka kuluisi virheiden korjaamiseen. Oima tarjoaa myös reaaliaikaisia seurantatyökaluja ja automatisoituja raportointiominaisuuksia, joiden avulla voi helpottaa organisaation suorituskyvyn ja resurssien käytön seurantaa. 

Enemmän kuin palkkajärjestelmä
Oima on tukenut hyvinvointialueita, jotta ne pääsisivät mahdollisimman monipuolisesti hyödyntämään digitaalisia palveluja ja työkaluja. Oima mahdollistaa henkilökohtaisen avun työnantajamallin työsuhteiden ja omais- ja perhehoidon toimeksiantosuhteiden hallinnoinnin, sekä palkan- ja palkkioiden maksun. Seuraavaksi katseet ovat tekoälyssä ja siinä, miten sillä pystytään entisestään sujuvoittamaan esimerkiksi palkan – ja palkkioidenmaksuprosesseja.
– Paremman prosessinhallinnan ja viestinnän ansiosta myös hallinnolliset kustannukset pienentyvät, sanoo Halonen.
Oimassa pystyy laatimaan sopimukset ja lomakkeet, siirtämään paperiarkiston digitaaliseen muotoon, allekirjoittamaan kaikki asiakirjat sähköisesti, tiedottamaan asiakkaita ja myös keskustelemaan yksityisviesteillä asiakkaiden kanssa. Tärkeässä roolissa on myös ajantasainen tieto esimerkiksi omaishoitajien vapaiden käytöstä, jonka avulla hyvinvointialueet pystyvät tarjoamaan jaksamiseen tukea sitä tarvitseville.

– Pystymme kehittämään ketterästi uusia ominaisuuksia asiakkaiden tarpeisiin. Tällä hetkellä kartoitamme, miten toteutamme perhehoidon resursoinnin, kertoo Halonen.

Yhteistyössä parempia ratkaisuja
Oiman toiminta perustuu tiiviiseen yhteistyöhön hyvinvointialueiden kanssa. Yhdessä kehitämme ja hiomme toimivia digitaalisia ratkaisuja käytännön tarpeisiin.

• Pidämme hyvinvointialueiden kanssa kuukausittain kehitystapaamisia, ja vuosittain kaikille yhteisen kehittämispäivän nimeltään Oima-päivä. Seuraavan kerran tilaisuus järjestetään 19.11. Tampereella. Olemme halunneet ottaa hyvinvointialueet tiiviisti tekniseen kehitykseen mukaan, jotta Oima palvelisi asiakkaitamme heidän haluamallaan tavalla, kertoo Miika Halonen. 

Viime Oima-päiville osallistujia oli 200 hyvinvointialueiden omais- ja perhehoidosta ja henkilökohtaisesta avusta. 
– Kun järjestimme nykymuotoiset, ensimmäiset Oima-päivät keväällä 2024, olimme yllättyneitä, miten paljon hyvinvointialueilla oli keskusteltavaa keskenään. Oima-päivät toimivat työntekijöiden yhteisenä kanavana, jossa käydään läpi kaikki ajankohtaiset asiat ja parhaat käytännöt. Huomasimme, että tämäntyyppiselle tapahtumalle on todella iso tarve, toteaa Lakkapää.

Yhteiseen hyvään vaikuttamassa

Oiman filosofiana on aina ollut, että meillä tehdään puolet hyvää ja puolet liiketoimintaa Oiman perustanut Jani Laatikainen toteaa. Ilman kannattavaa liiketoimintaa ei voi tehdä bisnestä, ja töihin ei jaksa aamuisin nousta, jos työ ei ole mielekästä ja vaikuttavaa. Oimassa ollaankin käynnistämässä yhteiskunnallista vaikuttamistyötä uudelleen tauon jälkeen. Tarkoituksena on löytää keinoja siihen, miten voidaan tukea esimerkiksi kotona annettavan hoivan eri muotoja ja löytää mahdollisesti myös uusia tapoja tukea kotona asumista.

• Jokaisella on oikeus inhimilliseen arkeen. Teknisillä ratkaisuilla tähän voidaan tarjota tukea. Mitä jos henkilö voisi työnantajamallilla palkata työntekijän auttamaan arkisissa askareissa kotiinsa? Tällä palvelulla pystyttäisiin osin ratkaisemaan hoivakriisiä, jossa hoitopaikkojen määrä erityyppisissä yksiköissä on rajattu ja hintalappu moninkertaisesti suurempi, toteaa Laatikainen. 

Mitä seuraavaksi?
Hyvinvointialueet ovat nostaneet esiin, että perhehoidon prosessin dokumentoimiseen ei ole olemassa digitaalista ratkaisua, joka palvelisi hyvinvointialueen työntekijää ja perhehoitajaa, sekä auttaisi myös perhehoidon palvelun järjestämisessä asiakkaalle. Tähän tarpeeseen Oimassa ollaan kehittämässä perhehoidon resursointia, johon voi dokumentoida koko perhehoidon elinkaaren aina perhehoitajan ennakkovalmennuksesta perhehoidon päättymiseen saakka.

– Resursoinnista voi hakea asiakkaan tarpeeseen sopivaa perhekotia tai kotiin tulevaa kiertävää perhehoitajaa. Resursointi tulee palvelemaan kaikkia perhehoidon muotoja; pitkäaikaista, tilapäistä, osavuorokautista ja kiertävää perhehoitoa sekä kaikkia perhehoidon asiakasryhmiä lapsista ikäihmisiin, sanoo projektista vastaava Katariina Somppi. 

Perhehoito on hyvinvointialueelle edullinen tapa järjestää palvelut. Se on myös hyvinvointialueen asiakkaalle usein paras tapa järjestää hoito ja hoiva; asiakas saa pidempiaikaista tukea, joka perustuu samana pysyviin pitkäaikaisiin ihmissuhteisiin. Kotiin annettavan perhehoidon avulla voidaan korvata kotihoidon käyntejä ja vähentää kotihoidon kuormitusta sekä järjestää kotona asumisen tuki edullisemmin.

Oima on mukana Terveys- ja talouspäivillä 27.-28.8. Helsingissä elokuussa 2025 – nähdään siellä! 

Infoboksi

• Oima on 14-vuotias teknologiayritys, joka helpottaa sosiaalialan työ- ja toimeksiantosuhteiden hallintaa helppokäyttöisellä, selainpohjaisella palvelulla.
• Käytössä 19 hyvinvointialueella ja Helsingissä henkilökohtaisen avun palvelussa ja 12 hyvinvointialueella omais- ja perhehoidon palvelussa.
• 80 000 palkkaa ja palkkiota maksuun kuukausittain.
• Palkkioiden ja palkkojen lisäksi hyvinvointialue pystyy hoitamaan sopimusten ja erilaisten lomakkeiden sähköisen allekirjoittamisen Oimassa, voi säilyttää dokumentit Oiman sähköisessä arkistossa ja viestiä hyvinvointialueiden asiakkaiden kanssa. 
• Oimassa esim. omais- ja perhehoitajat voivat itse hallinnoida omia toimeksiantosuhteitaan ja seurata lakisääteisen vapaan käyttöä. 
• Oimassa työskentelee 33 henkilöä, joista 15 työskentelee tuotekehityksessä, jossa kehitetään uusia toimintoja ja parannetaan Oima-palvelun käytettävyyttä.