Vuosi 2040 on jo täällä – olemme Suomessa historiallisen rakennemuutoksen edessä. Samalla, kun väestömme ikääntyy, vähenee myös työikäisten määrä. Nykyinen palvelurakenne kaipaa päivitystä. Sote-uudistus ei ole pelkästään hallinnollinen projekti, vaan taistelu suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan taloudellisesta ja inhimillisestä kestävyydestä.
Kun katsotaan lukujen valossa, niin vuonna 2025 Sote-järjestelmä kustansi 25,2 MRD €. Vuoteen 2040 mennessä bruttokustannusten arvioidaan nousevan noin 34,4 MRD €:n (v. 2024 hinnoin), mikä on 7,3 MRD:n € lisälasku yhteiskunnalle.
Samaan aikaan Suomessa yli 85-vuotiaiden määrä tuplaantuu vuoteen 2040 mennessä: yksi yli 85-vuotias käyttää sote-palveluita keskimäärin 32 000 eurolla vuodessa. Tämä on 13,3-kertainen summa työikäiseen (2 400 €) verrattuna.
Koska 85-ikäluokka lähes tuplaantuu (180 000 → 350 000), sote-menojen painopiste siirtyy vääjäämättä kalliiseen ympärivuorokautiseen hoivaan, jonka kustannus on 25k €–120k € riippuen siitä, onko kyseessä kotipalvelu vai ympärivuorokautinen palvelukotiasuminen.
Työikäisen väestön määrä supistuu, minkä myötä olemme ennen näkemättömän demografisen haasteen edessä. Realistisen 15 000 nettomaahanmuuttajan skenaarion mukaan menetämme vuoteen 2040 mennessä noin 320 000 työikäistä suomalaista. Nykyinen palvelumallivalikoima ei kaikilta osin vastaa tarpeeseen, on kallista ja hallinnointi vie resursseja – tarvitsemme rohkeutta tarttua uusiin ajatuksiin ja kokeiluihin.
Oiman ratkaisut
Olemme Oimalla kehitelleet uusia ratkaisuja, joiden avulla saamme vähenevät resurssit tehokkaaseen käyttöön inhimillistä näkökulmaa unohtamatta. Mitä jos valjastamme vapaat resurssit yhteiskunnan lisäkäsiksi? Tarvimme ympärivuorokautisen hoivan ja kotiin tarjottavan hoivan rinnalle kevyempiä palveluja, joita voivat tarjota esimerkiksi nuoret, varhaiseläkeläiset tai lähialueen opiskelijat.
Sopimuskuntamalli
Olemme Oimalla koeponnistaneet myös mallia, jossa vapaaehtoiset, nuoret, opiskelijat ja varhaiseläkeläiset osallistettaisiin ikääntyneiden hoivaan pientä korvausta vastaan tai osana opintosuunnitelmaa.
Kevyt palvelu voisi olla avustamista esimerkiksi 1–2 kertaa päivässä erilaisissa arjen askareissa, saattoapuna asioinneissa tai auttamista ruoan valmistuksessa.
Tällä tavalla pystymme kohdistamaan paremmin myös kotihoidon resursseja ja antaa hoitoalan ammattilaisille enemmän aikaa sairaanhoidollisiin tehtäviin.
Oima tekee keväällä 2026 yhteistyötä mm. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kanssa pilotissa, jossa kokeillaan omaishoitajien vapaahetkien järjestämistä opiskelijoiden tuella. Oima tarjoaa vapaahetkien järjestämiseen kohtaantoalustan.
Työnantajamalli ikäihmisille
Vammaispalveluiden puolelta tuttu henkilökohtaisen avun työnantajamalli on hyväksi havaittu ja käytössä jo kaikilla hyvinvointialueilla. Käytännössä malli on valmis laajennettavaksi osaksi ikääntyneiden palveluvalikoimaa. Miksi emme ottaisi sitä siis rohkeasti käyttöön?
Mallin avulla voimme korvata osan kotihoidon käynneistä ja tukipalveluista, jolloin kotihoidon henkilöstö voi keskittyä sairaanhoidollisiin tehtäviin. Työnantajamallilla voimme tarjota mahdollisuuden pitempiaikaisiin käynteihin. Esimerkiksi Kotihoidon 10–20 min kestävän käynnin kustannukset vaihtelevat hyvinvointialueesta riippuen 60–100 €/h välillä, kun taas henkilökohtaisen avun mallin kustannus on kaikkine kuluineen noin 20 € /h.
Näillä malleilla voimme osaltaan vahvistaa inhimillisen arjen kokemuksia ikäihmisille, vammaisille ja muille hoivaa tarvitseville. Parhaimmassa tilanteessa henkilön raskaampien palveluiden tarve lykkääntyy merkittävästi.
Lisätiedot:
viestinta@oima.fi