Mikä rakentaa henkilökohtaisen avun sujuvaa arkea?

Millaista on sujuva arki työnantajamallilla toteutetussa henkilökohtaisen avustajan ja työnantajan työsuhteessa? Miten kannattaa toimia silloin, kun arki ei suju?

Työnantajat ja avustajien yhteisistä tilaisuuksista nousi hyvän yhteistyön ääni

Henkilökohtaisen avun työnantajamallin hallinnoinnin ohjelmistoa kehittävä Oima järjesti keväällä 2023 Oulussa ja Jyväskylässä tilaisuudet, joissa työnantajat ja avustajat keskustelivat siitä, millainen on hyvä työnantajan ja avustajan välinen työsuhde.

Tilaisuuksissa keskusteltiin mm. itsemääräämisoikeudesta ja vallankäytöstä sekä myönteisestä, rakentavasta ja yhteistyöhaluisesta työsuhteesta. Puhuttiin myös siitä, miten toimia, kun kaikki ei enää sujukaan hyvin. Me kirjoittajat vedimme nuo tilaisuudet. Olimme innostuneita vilkkaista keskusteluista, joista nousi yhteinen ja selkeä viesti. Seuraavaksi puramme tässä blogikirjoituksessa nuo tilaisuuden ydinviestit niin työnantajan kuin avustajankin näkökulmasta.

Työnantajamalli on meidän valintamme

Heti tilaisuuksien alussa tuli esiin työnantajamallin merkitys. Työnantajat nostivat esiin vapauden ja mahdollisuuden omiin valintoihin. Samalla työnantajana toimimiseen liittyy paljon vastuuta, jota pitää olla valmis kantamaan. Keskusteluissa tuli selkeästi esiin halu kehittyä sekä olla reilu ja joustava työnantaja. Toisaalta todettiin, että “huonoina päivinä tekisi mitä vaan, ettei tarvitsisi avustajaa.”

Kemioiden kohtaaminen ja luottamus

Hyvään työnantajuuteen kuuluvina asioina pidettiin erityisesti työn selkeiden raamien sekä turvallisen ja terveellisen ilmapiirin varmistamista.

Yhdeksi kärkiteemaksi nousi henkilökemia. Sen merkitys korostuu erityisesti henkilökohtaisen avun työsuhteissa, joissa työpaikkana ovat työnantajan elämän kaikki tilanteet. Tällöin myös intiimitkin tilanteet ovat osa työtä. Henkilökemioihinkin voi vaikuttaa. Henkilökohtaisen avun hyväksi työnantajaksi -tilaisuuksissa puhuttiin siitä, miten oman toiminnan kautta voi vaikuttaa siihen, millaiseksi työsuhteen ilmapiiri muodostuu.

Luottamus nostettiin toiseksi avaintekijäksi. Avustajaan pitää pystyä luottamaan monella tavalla. Yksi osallistujista kiteytti sitä, miten luottamus ja ilmapiiri kietoutuvat yhteen: ”Minulle sokeana henkilönä on tärkeä, että avustaja on aina sama, eikä tarvi aina aloittaa alusta. Minua kiinnostaa työhyvinvointi ja koen, että tässä pystyn vaikuttamaan asiaan. Työhyvinvoinnilla tarkoitan sitä, että töissä on turvallinen ja terveellinen ilmapiiri”

Avustajien kokemuksia

Millaista sitten on toimia avustajana? Henkilökohtaiset avustajat kuvailivat työtä inhimilliseksi ja sellaiseksi, että siinä voi toimia omana itsenään. Vahvasta sitoutumisesta kertoi avustaja, joka oli ollut yli 10 vuotta saman työnantajan palveluksessa.

Usein työ on osa-aikaista ja sen luonne eroaa esim. hoivatyöstä. Päätyönään sairaanhoitajana toimiva avustaja totesi, että avustajana hän voi keskittyä toimimaan vain yhden henkilön kanssa, eikä työnantaja ole potilaan roolissa.

Tärkeää on se, että käytännön asiat, kuten palkanmaksu, eivät sakkaa. Työ on intensiivistä, eikä avustaja halua jättää työnantajaansa pulaan. Kun sijaisia on vaikea saada, on avustajan ollut vaikea pitää omia lomiaan.

Kun arki sujuu

Hyvin onnistuneena päivänä itsemääräämisoikeus on toteutunut: “Avustaja on ollut käytettävissä ja olen tänään voinut tehdä asiat, kuten haluan.”

Työpäivän aikana tehtävistä on ollut yhteinen ymmärrys ja tahtotila, päivä on soljunut hyvin. Todettiin, että “kummankaan ei tarvitse stressata tai miettiä asiaa erityisesti“. Yhteinen ennakointi ja hyvä suunnittelu selkeyttävät arkea: “Se on semmoista keskustelua ja kysymistä, että miten tehdään“. Työvuoroja suunniteltaessa käydään läpi tulevia tapahtumia ja sitä, miten avustaminen organisoidaan.

Eräällä työnantajalla on tapana laatia avustajalleen päiväsuunnitelmat (esim. paikat ja tilaisuudet, joissa käydään) ja laittaa tiedoksi matkat heti, kun ne ovat tiedossa. Toisella työnantajalla on useita avustajia. Sujuvaa arkea ja riittävän yhdenmukaista toimintaa tukee kuvallinen perehdytyskansio.

Mikä rakentaa sujuvaa arkea?

Hyvä työsuhde syntyy vastavuoroisuudesta. Työsuhde on myös ihmissuhde, jossa luottamus ja joustavuus ovat tärkeitä asioita. Molempien on helpompi toimia, kun huomiota kiinnitetään erityisesti hyvään ja toisen vilpittömyyteen uskotaan. Tämä ei tarkoita omien tarpeiden työntämistä sivuun, vaan selkeyttä ohjeistamista ja perehdyttämistä, kysymistä ja kuuntelemista, tarkentamista sekä arkista kannustamista ja palautteen antamista.

Työsuhteen pelisäännöistä on hyvä sopia jo alkuvaiheessa. Apuna voi käyttää Varman Sujuva arki -keskustelutyökalua, joka auttaa tarkastelemaan sitä, mitä työstä on sovittu ja miten yhteispeli sujuu.

Keskustelupohjaa voi hyödyntää myös pitkin matkaa työsuhteen aikana. Keskustelussa kannattaa lähteä liikkeelle niistä asioista, jotka sujuvat hyvin.

Entä, kun yhteinen arki ei suju?

Mahdolliset pulmat liittyvät usein epätietoisuuteen sekä puutteelliseen keskusteluun, ymmärrykseen ja osaamiseen työnantajan tai työntekijän puolelta. 

Hälytysmerkkejä voivat olla

  • heikentynyt työmotivaatio, joka ilmenee esim. sovittujen työtehtävien karsimisena
  • epäselvyydet esim. odotusten, työtehtävien, työnjaon, roolien, työaikojen ja taukojen suhteen,
  • luottamuksen puute,
  • vuorovaikutuksen puute tai hankaluudet, epäasiallinen käytös (esim. epäsopiva puhetapa, vääränlainen vallankäyttö, liiallisen tilan ottaminen, huumorin taakse piiloutuva ilkeys)
  • häiriöt henkisessä ja fyysisessä turvallisuudessa,
  • sairauspoissaolot.


Miten pulmia voidaan ratkoa?

On inhimillistä, että joskus on huonoja päiviä. Työnantajalla voi olla huolia, jotka eivät mitenkään liity työsuhteeseen avustajan kanssa. Samoin avustajalla voi olla omassa elämässään miettimistä. Tärkeää on, että kumpikaan ei ole toisensa ukkosenjohdatin, vaikka tarvittaessa omaan elämään liittyviä asioita voidaankin jakaa toiselle.

Ristiriitatilanteet on syytä selvittää, jotta ne eivät jää kaihertamaan: “Kyräilyn maku ei ole hyvä kotona.”

Pulmatilanteena tuotiin esiin esim. tilanne, jossa työsuhteen alussa ei oltu riittävän selkeästi sovittu työtehtävistä ja tauotuksesta: “Sitten keskusteltiin ja työtehtävät selkeytyivät ja tauot merkattiin.”

Tärkeää on halu ja kyky pyrkiä näkemään pulmatilanne myös toisen osapuolen näkökulmasta. Asioista täytyy pystyä keskustelemaan: “Pitää tulla vastaan eikä kaivautua omaan poteroon.”

Jos työnantaja tai avustaja on hyvin ärtynyt, on hyvä siirtää keskustelu sellaiseen ajankohtaan, kun on rauhoituttu. Varman Sujuva arki -keskustelupohjaa voidaan tarvittaessa hyödyntää keskustelun käymiseen.

Jos pulman kanssa jäädään jumiin, apua kannattaa hakea ulkopuolelta. Esimerkiksi nimetty työterveyshoitaja tai vammaispalveluiden sosiaalityöntekijä voi auttaa selkeyttämään tilannetta.

Lopuksi

Palautteena tilaisuuksista tuli esiin esim. työnantajan havainto siitä, että “me ollaan kaikki erilaisia ja tarvitaan apua erilaisissa asioissa”. Keskustelu oli mielenkiintoista ja herätti ajatuksia siitä, minkälaisia työkaluja voi olla hyvän työsuhteen tueksi ja minkälainen työnantaja on ja haluaa olla.

Todettiin myös, että “joka päivä olen onnellinen siitä, että minulla on avustaja” ja “meillä on työnantajina vastuu siitä, että viemme tätä työnantajan roolia eteenpäin ja olemme rohkeita ja itsenäisiä omassa roolissamme käytännön arjessa.” Tilaisuuden vetäjinä jäimme miettimään, että on arvokasta luoda tilaisuuksia, joissa henkilökohtaisen avun työnantajat ja avustajat ovat läsnä ja käyvät vuoropuhelua vähän isommalla porukalla yhdessä. Roolit ovat erilaisia, mutta kaikki ovat yhteisellä asialla.

Jyri Juusti ja Jarmo Tiri

Oima järjestää 24.10. maksuttoman webinaarin: Miten työnantaja ja avustaja yhdessä voivat rakentaa sujuvaa arkea? Lue lisää tästä.



Lue myös

Pohteen alueen omaishoitajat ja sijaiset: 
tervetuloa Oima haltuun - koulutukseen!

28.04.2023

Tervetuloa Pohteen ja Oiman järjestämään Oima haltuun – koulutukseen oppimaan Oima-palvelun ketteräksi käyttäjäksi! – Koulutusta tarjotaan niille omaishoitajille ja sijaisille, joilla on käytössään tietokone, tabletti tai älypuhelin, jolla on mahdollista käyttää Oima-palvelua – Koulutus on rakennettu teidän tarpeiden lähtökohdista – haluamme olla tukemassa arvokasta työtänne – Koulutus toteutetaan lähikoulutuksena ja virtuaalikoulutuksena – Koulutuksen jälkeen saat […]

Lue lisää

Työharjoittelijasta vakkariksi - Tunnen ylittäneeni itseni

28.08.2023

Olen opiskellut liiketaloutta ja valmistuin keväällä 2023 merkonomiksi koulutuskuntayhtymä OSAO:sta. Opiskelun yhteydessä etsin itselleni työharjoittelupaikkaa, sain tietää ohjelmistopalvelua toimittavasta Oimasta, että heilläkin on jonkun verran palkanlaskentaa. Tulin Oimalle aluksi harjoitteluun toukokuussa 2022. Perehdytys oli mietitty Oimalla tosi tarkasti etukäteen, käytännössä näin viestipalvelu Slackista reaaliaikaisen tilanteen, sain kollegoilta koko ajan tukea ja apua. Työyhteisö on tuntunut ensimmäisestä päivästä lähtien rennolta ja leppoisalta. Olen saanut olla oma itseni ja voinut kysyä rohkeasti työkavereilta apua ja ohjausta.

Lue lisää

Oima kehittää kotona tuotettavan hoivan hallintaa aiempaa vahvemmin osana Vismaa

02.12.2021

Oiman vahva panostus kotona tuotettavien hoivapalvelujen työnhallintaan jatkuu entistä leveämmin hartioin osana Vismaa. Pohjois-Euroopan suurimpana ohjelmistotalona Visma tarjoaa Oimalle erinomaiset mahdollisuudet pyrkiä kohti tavoitettaan halutuimpana hoivatyön hallinnan kumppanina. Oima jatkaa Visma-perheessä täysin itsenäisenä yhtiönä. Kaikki tutut oimalaiset palvelevat sinua siis jatkossakin. Oiman ratkaisut, jotka helpottavat henkilökohtaista apua tarvitsevien sekä perhe- ja omaishoitajien arkea, saavat nyt […]

Lue lisää